Tässä blogissa seurataan Mellin eli Aspenhill Kamomillin pentujen elämää ja kehitystä pentulaatikosta maailmalle kuvien ja pikkutarinoiden muodossa.







tiistai 31. toukokuuta 2011

Viisi viikkoa

Tuikku ja Pampula kisailevat
 Viisi viikkoa hurahtanut tuosta noin vain! Pennut ovat tulleet hyvin aktiivisiksi ja ne liikkuvat yllättävän ketterästi ja nopeasti, viikossa on sen suhteen tapahtunut huomattavaa kehitystä. Ne eivät oikein suostu enää olemaan häkissä kuin tosi väsyneinä, muuten ne itkevät suureen ääneen ja kuka sitä jaksaa kuunnella? Joka tapauksessa pentujen sosiaalistumisen ja kaikenlaiseen touhuun sopeutumisen ja tottumisen kannalta onkin parempi, että ne saavat olla vapaasti perheen parissa normaalitiloissa eikä missään häkissä. Ilmojen paranemisen myötä ne saavat myös ruveta olemaan enemmän ulkona, jonne isäntä rakensi niille hienon aitauksen.

Pami katselee, kun Mio ja Ronja painivat

Mion punnitus
 Eilen oli taas punnituspäivä. Mio tuossa yllä demonstroi tapahtumaa, joka alkaa olla aina vain vaikeampaa, sillä pennut eivät malta pysyä hiljaa paikallaan ja tulos on sitten "sinnepäin". Eilen kuitenkin saavutettiin kaksi merkkipaalua: Korpun paino ylitti kaksi kiloa eli se oli 2038g! Ja Mio saavutti muut pennut mennen Pampulan ohitse painollaan 1648g. Muiden pentujen painot olivat: Pampula 1642g, Ronja 1916g ja Tuikku 1953g. Pennut on säännöllisesti punnittu syntymästä asti kahden päivän välein, joten seuranta on ajantasaista.


Mio ja uusi lelu


Ronja ja Pampula
 Nämä kuvat on otettu tänään eli pennut ovat niissä viiden viikon ikäisiä. Ilma oli aika mukava tänään, lämmintä +20 Celsiusta ja aurinko paistoi, tuuli tosin jonkin verran. Jotkut pennut päästivät haukahduksia, kun lipputangon naru paukkui tankoa vasten tuulessa. Tutkimista riitti paljon ja liehuttuaan aikansa nurmella pennut alkoivat väsyä ja kun vein ne sisälle, ne nukahtivat jo oven eteen. Uusien jännien asioiden kokeminen on näköjään myös kovasti uuvuttavaa.

Ronja

Korppu

Korppu

Tuikku

Vasemmalta Tuikku, Korppu ja Pampula

Mio haistelee voikukkia

Mio

Mio   
Pampula

Tein vähän linkkilistaa tuonne sivupalkkiin. Siellä on hyviä linkkejä: Jorsakin kennelin sivulta löytyy tietoja ja kuvia pentujen isän suvusta. Karjakon kennelin sivuilta voi katsella Mellin ensimmäisten pentujen kuvia ja kuulumisia. Konnunkodon kennelin sivuilla on aivan ihania kuvia ja lisäksi siellä on paljon hyödyllistä tietoa gööteistä. Gööttiyhdistyksen sivuilta löytyy niin ikään kaikenlaista hyödyllistä ja hauskaa.

lauantai 28. toukokuuta 2011

Maailma avartuu

Tuikku ja Pampula, taustalla Pami ja Melli

Tuikku

Pampula ja kevään kukkamaa

Tuikku tutkimusretkellä, Melli turvana takana

Iso ja Pieni eli Pami ja Tuikku

Viime päivinä maailma on toden teolla avartunut, sillä pennut ovat tepastelleet häkin ulkopuolella tuvassa ja muualla, ja tänään ensimmäiset kävivät ulkona. Huomenna sitten lisää ulkoilua kaikille pennuille! Viikon sisällä pennut ovat alkaneet liikkua yhä varmemmin ja taitavammin, ne kipuavat häkin suulla olevan laatikon yli ja aina vaan pitää keksiä uusia patentteja siihen. Aukon olisi oltava riittävän suuri, jotta Melli voi kulkea siitä, mutta esteen on oltava tarpeeksi korkea, jotta pennut pysyvät aidan sisällä... Ei helppoa, kun pennut keksivät koko ajan uusia keinoja päästä pois sieltä. Niiden oman turvallisuuden takia (ja vähän yleisen siisteydenkin kannalta...) meidän poissaollessamme niiden olisi hyvä pysyä häkissä.
Ajattelin, että pennut pelkäisivät ulkona, mutta vielä mitä! Rohkeat tytöt Tuikku ja Pampula saivat ensimmäisinä tutustua ulkomaailmaan ja hyvin se meni. Pennuilla oli hauskaa tepastella nurmikolla ja haistella outoja hajuja. Varsinkin Pampula nosteli jalkojaan hassusti eteen ja ylöspäin kävellessään nurmella. Pitää hommata jostain jonkunlaista aitatarvetta, jotta voisi rakentaa pennuille turvallisen aitauksen pihamaalle. Maatilan pihapiiri traktoreineen ym. työkoneineen ei ole paras ympäristö pennun vapaalle kulkemiselle.

Vasemmalta Tuikku, Korppu, Ronja, Mio ja Pampula

Ronja haukottelee, takana Tuikku

Pampula leikkii "isojen koirien" lelulla :)
 Lelut ovat alkaneet selvästi kiinnostaa, sekä ihan oikeat "sallitut" lelut että kaikki muukin kuten sähköjohdot ym. Myös sanomalehdet häkissä saavat kyytiä ja petiäkin on kiva maistella. Kaikki on niin kiinnostavaa ja onneksi jokainen pentu vaikuttaa luonnollisen uteliaalta ja innostuneelta kaikesta uudesta, kukaan ei vetäydy kokonaan pois uusista jutuista. Pieniä eroja on sitten innokkuudessa, jolla asioihin suhtaudutaan. Joku ryntää päätä pahkaa uusiin paikkoihin, joku istahtaa välillä ja selvästi pohtii etenemisstrategiaa...

Mio
 Pennut ovat alkaneet tehdä tuttavuutta myös kissojen kanssa. Tai sitten se on toisinpäin. Vanhin kissamme Jojo ei ole tullut vielä lähellekään pentuja, mutta nuoremmat Nella ja Choco ovat kumpikin nuuskineet pentuja ja uskaltautuneet jopa häkkiin niiden kanssa. Ne eivät räppää pentuja tassullaan, ehkä ne jotenkin ymmärtävät niiden olevan vasta lapsia eikä siksi ollenkaan vaarallisia.

Tuikku tekee tuttavuutta Nellan kanssa

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Neljä viikkoa

  
Korppu leikkimässä
 Eilen pennut täyttivät neljä viikkoa. Merkkipäivän kunniaksi ne saivat muuttaa väljempiin tiloihin eli väsäsin niille häkin. Olin siis ostanut pentuhäkin Mellille, kun se tuli meille pienenä ja aikansa se toimi silläkin. Nyt näille pennuille tuli paljon enemmän tilaa liikkua ja leikkiä. Toisessa päässä on peti ja toisessa sanomalehtipaperia. Ensin jotkut pennuista ujostelivat uusia tiloja kovasti, mutta toiset taas lähes juoksentelivat ympäriinsä innoissaan. Kun Melli oli käynyt hoitamassa ja imettämässä lapsiaan uudessa kodissakin, kaikki rauhoittuivat ja rupesivat nukkumaan. Tänään meno on välillä villimpää ja leikit alkavat näyttää rajummilta. Alakynteen jäänyt saattaa kiljua terävien hampaiden pinteessä... Välillä pennut nukkuvat niin viattoman näköisinä. Kyllä ne osaavat jo käyttää hampaitaan ja purevat kovasti, jos antaa, samoin nuolevat kaikkea. Muuten, varsinkin Mio on varsinainen pusukoira, se nuolee innokkaasti jos vain pääsee kasvojen tai käsien lähelle.

Pentujen painot olivat neljän viikon ikäisinä seuraavanlaiset: Pampula 1426g, Ronja 1613g, Korppu 1672g, Tuikku 1607g ja Mio 1300g.

Mio ihmettelemässä


Ronja kellimässä





maanantai 23. toukokuuta 2011

Kun laatikko ei riitä...

Korppu osaa seisoa jo näin kauniisti! Ikää tässä päivää vaille neljä viikkoa.

Mio osaa myös!

Otsikko viittaa nyt siihen, että laatikko alkaa olla ahdas, ja varsinkin matala. Tänään sieltä ovat tulleet pois jo Pampula, Tuikku ja Korppu. On ryhdyttävä reviirin laajentamispuuhiin heti huomenna! Mellille aikoinaan ostettu pentuaitaus on varmaankin vielä kunnossa, se pitää koota ja laittaa pennuille joku matalampi peti. Toivottavasti pienet vielä yön yli kestävät laatikossa eivätkä eksy liian kauas muiden luota.
Eilen ja tänään on käynyt pennunkatsojia. Toivoisin kovasti, että kaikki pennut saisivat hyvän kodin, perheen jossa niitä rakastetaan. Tähän mennessä on vasta kaksi pentua varattu ja paria on vähän kyselty. Mietin vielä, mihin lehteen tai palstalle laittaisin ilmoituksen pennuista. Miten kohtaisivat mahdolliset gööttipennun haluajat ja tällainen kasvattaja, joka ei vielä ole tunnettu "piireissä"? Olisihan se hauskaa pitää kaikki pennut itsellä, mutta siinä ei ole tietenkään mitään mieltä. Aika ei vaan riittäisi kaikille. Jokainen pentu ansaitsee ihan omat ihmiset :)
Ulkona sataa vettä... Odotan sopivaa päivää viedä pentuja vähän haistelemaan ulkoilmaa. Silloin pitäisi olla lämmin päivä ja auringon pitäisi paistaa lempeästi eikä saisi tuulla liikaa. Avara maailma saattaa alussa pelottaa pikkuisia, mutta pikkuhiljaa siihenkin voisi alkaa tutustua!
Pampulalta pääsi tänään jo melkein haukahdus, kova ääni jota se itsekin säikähti. Tähän mennessä on kuulunut jo vinguntaa, natinaa, murinaa ja melkein-ulvontaa, mutta haukkuminen on uutta.

Tuikku

Leikkimistä, painimista, kellimistä...

Mutta suurin osa ajasta kuitenkin nukutaan

Pieni mustikkasilmä Ronja, ikää tässä 3,5 viikkoa

Ronja, Korppu, Tuikku ja Pampula rivissä ( ikä 3 viikkoa 3 päivää)

Tuikku, Korppu ja Ronja ( 3vk 3 pv)

Pampula kurkistaa reunan yli

perjantai 20. toukokuuta 2011

Uusia kokemuksia

Tuikku tekemässä tuttavuutta Pamin kanssa

Nyt alkaa tapahtua enemmän, joka päivä jotain jännää uutta ja pennut kasvavat vauhdilla. Ensimmäinen lisäateria on ollut tarjolla, itse asiassa eilen se tapahtui. Lautanen ja kummallinen mössö siinä herätti pentujen uteliaisuuden, rohkein maistaja oli yllättäen Mio. Sormenpäästä velli maistui paremmin, kupista osasi litkiä vain jotkut. Tänään oli toisen kerran ruokaa tarjolla, tilanne jatkui suht samana eli pientä maistelua tapahtui, mutta kukaan ei vielä oikein innostunut lisäruoasta. Emon maito maistui sen jälkeen varmaan entistä paremmalta. Pikkuhiljaa pitäisi kuitenkin ruveta syömään muutakin.
Eilen huomasin, että pikkukavereilla on pikkuhampaat! Syliin otettaessa ne rupesivat puremaan sormia nuolemisen lisäksi. Kohta varmasti Mellikin huomaa, että pennuilla on hampaat... Kyllä ne purevat jo toisiaankin korvista ja mistä kiinni saavat, leikkiminen alkaa kiinnostaa.
Matokuuri on annettu, seuraavan kerran sitten noin viiden viikon iässä. Lääke oli tahnaa, jonka sormenpäällä pistin pentujen suuhun ja siitä ne vähän irvistellen nuoleskelivat ja nieleskelivät sen mahaansa. Melli sai samalla oman lääkkeensä.
Huomaan, että kuvissa on enemmän juuri Pampula ja Tuikku, ne ovat aina ensimmäisinä laatikon reunalla. Muutkin ovat yhtä suloisia, mutta jotenkin kameran tielle sattuvat samat pennut. Pitää ihan varsin tähtäillä muitakin, ettei näytä liian puolueelliselta. Ensimmäisessä kuvassa esiintyy muuten toinen oma gööttimme Pami eli Sioran Ballerina, se on yksitoista vuotta vanha. Se odottaa jo kovasti, että pääsisi hoitelemaan pentuja. Kiinnostus on kova ja useimmiten Pami istuu laatikon ulkopuolella vinkuen hiljaa, kun Melli imettää pentuja. Kun lapset alkavat leikkiä enemmän, on Pamista paljon apua Mellille. Olihan Pami niin kärsivällinen Mellinkin kanssa, silloin kun se oli pentu ja aikamoinen riiviö.


Pampula - linssilude

Tuikku haaveilemassa

Lepohetki

Vähän arveluttavaa - ensimmäinen lisäateria tarjolla

Maito maistuu vielä parhaimmalta!

tiistai 17. toukokuuta 2011

Kolme viikkoa

Ronja 3vk
 Kolme viikkoa on mennyt kuin siivillä. Pennut kävelevät, leikkivät jo vähän, yksi on tullut laatikon reunan yli (Pampula), ne heiluttavat häntää ja murisevat, vinkuvat ja nuolevat. Alkavat siis muistuttaa ihan oikeita koiria! Otettiin kuvia pennuista tänään, tarkoituksena oli saada seisomakuvat kaikista, mutta pennut olivat eri mieltä. Ne halusivat vain maata, sillä niitä pelotti olla yksin lattialla, seisominen ryhdikkäästi ei taida vielä tuon ikäiseltä kovin hyvin luonnistua. Ehkä viikon päästä sitten. Jotkut kävelivät matalana ja varovasti maton päällä, paljaalla lattialla niiden tassut luistivat eikä kulkeminen onnistunut.
Kävin tänään lemmikkitarvikeliikkeessä sormeilemassa pieniä kaulapantoja ja leluja. Ostin pienen narulelun ja pari matalaa ruokakuppia. Kaulapannat jäivät vielä odottelemaan kauppaan, ehkä ensi kerralla sitten. Lelu osoittautui kotona aivan liian suureksi pennuille, eivätkä ne varmaan vielä ymmärrä leluista mitään. Melli sen sijaan olisi halunnut heti pureskella sitä. Ruokakupit ostin tietysti siksi, että pitää ruveta suunnittelemaan tosissaan lisäruoan antamista. Lähipäivinä se alkaa. Samalla pitäisi antaa matokuuri pennuille ja emolle.

Tuikku 3vk

Pampula 3vk

Korppu 3vk

Mio 3vk

Tuikku haukottelee

maanantai 16. toukokuuta 2011

Kohta tullaan reunan yli!

Mio-pikkuinen

Pienessä ajassa on tapahtunut paljon, sillä kehitys on huimaavaa tuollaisilla koiranpennuilla. Muutamassa viikossa pitäisi kehittyä lähes maailmalla pärjääväksi perhekoiraksi. No, ei ehkä ihan vielä, mutta alkua tämäkin on. Liikkuminen on tullut ketterämmäksi ja pieniä juoksuaskeliakin voi havaita. Näkökyky on tietysti parantunut koko ajan ja niinpä pennut huomaavat emon, vaikka se olisi laatikon ulkopuolella vain huilailemassa... Ensimmäisenä keksi reunan yli kurkata Pampula ja se tavoitteli jo jalkaa ylöspäin ja etujaloilla ponnisteli päästäkseen emon luo. Sen jälkeen ovat toisetkin yrittäneet samaa, joten odotettavissa on, että joku tulee reunan yli ehkä jo huomenna. Nyt pitäisi keksiä joku hyvä patentti pentulaatikkoon, ettei ihan vielä tarvitsisi ruveta tekemään aitausta.

Melli ei aina jaksa ruveta makuulle, joten pennut ovat oppineet imemään ylhäältäpäin ja pysyvät jo pystyasennossa paremmin.

Hupsis!

Tässä sitä tullaan reunan yli, melkein. Paljon ei puutu, vai mitä!

Korppu keskellä

Pampula tarkkaavaisena


Pojat eli Mio ja Korppu.